Väliaikaraportti; 144

Ei, en ole tehnyt mitään muuta tänne päivittämisen arvoista. Ja kyllä, kissojen on näköjään pakko aina tunkea kuviin häiritsemään.

-Petra

Mummoutumista havaittavissa

Isoäidinneliöprojekti jatkuu hyvää vauhtia. Ehkä saan näistä joskus sen peitonkin aikaiseksi, sillä viime maanantaista lähtien olen saanut aikaan vaivaiset....

..89 kappaletta!

Ihan hullu määrä! :-D Innostusta riittää edelleen, mutta luulenpa etten pääse ihan samoihin lukemiin enää toisella viikolla. Tuli vähän mummo olo kun olen istunut monta iltaa telkkarin ääressä virkkuukoukku kädessä. (On mulla elämäkin!)

Kissat on ollut tietenkin superinnoissaan kaikista lankakeristä. Välillä niiden osallistuminen on ihan söpöä.

Yleensä kuitenkin menee vain hermot kun joku lankakeristä on vähän välilä jommankumman suussa ja sitä retuutetaan ympäri kämppää. Jos en muista piilottaa kaikkia lankoja kunnolla yöksi, niitä löytyy pöydän- ja tuolinjalkojen ympärille kieputettuna tai sitten ihan vain pätkiksi järsittyinä. Hohhoh. :-D

Nyt ajattelin mennä ostamaan uuden valokuva-albumin ja ehkä myös kutistemuovia. Se on mulle ihan uusi tuttavuus, olisi hauska kokeilla mitä saan siitä aikaiseksi.

-Petra

Edit myöhemmin. Kävin paikallisesta Sinooperista kysymässä onko niillä siellä kutistemuovia. Sain lyhyen ja ytimekkään vastauksen, "ei". Jäi vähän sellainen olo että tiesikö se myyjä edes mitä tarkoitin.. Klikkailin sitten itseni kotona Sinellin nettikauppaan ja tilasin sieltä. Helppoa.

Ratula

Subin uusi ohjelma Ratula on idealtaan oikein soma, vähän (tai no aika paljon) kuin Strömsö askarteluineen ja tuunailuineen. Kokkaustakin löytyy.

Tykkäsin pari kolme vuotta sitten Neloselta tulleelta samantyyppisestä ohjelmasta, siinä oli Nicke Lingnell ja joku muu. Ohjelman nimi taisi olla Retro.

Ratulassa en vain pääse yli siitä että juontaja Anu Harkki on mielestäni vähän.. ärsyttävä. En tiedä miksi, mutta joku siinä on. Ehkä kuitenkin kestän sen ja katselen tulisiko ohjelmassa jotain kivoja ideoita vastaan. :-)

Nyt virkkaamaan lisää isoäidinneliöitä!

-Petra

(kuva sub.fi)

Neliöitä

Ikuisuusprojektinani ja haaveena on tehdä isoäidinneliöistä värikäs viltti. Tänään sain idean taas päähäni ja telkkaria katsellessa virkkasin muutaman neliön. Kivoimman näköistä mielestäni on kun neliössä on useita eri värejä vain yhden sijaan. Lankojen vaihtaminen on kyllä vähän vaivalloista, mutta näihin saa ainakin hyvin käytettyä kaikki pienetkin pätkät.

Opin isoäidinneliön ohjeen jo ala-asteen käsityötunneilla.

Samaa ohjetta olen käyttänyt siitä asti. :-) Tämä taitaa olla se perusmalli. Joitain muunnelmia olen myös nähnyt.

Saa nähdä kuinka monta neliötä jaksan virkata ennen kuin kyllästyminen jälleen iskee. Kokonaiseen peittoon niitä kuitenkin tarvittaisiin aika hurja määrä.

-Petra

Syysuutta

Syksyn tullessa tekee mieli taas jotain uutta, ja tällä kertaa vuorossa uusi ulkoasu! Mitäs tykkäätte? Ehkä talven tullessa keksitään sit taas jotain uutta :)

Oon tällä hetkellä ihanassa flunssassa ja nenä on aivan tukossa enkä haista tai maista mitään, joka on typerää koska rakastan ruokaa :D Mutta ehkä tää tästä muuttuu parempaan suuntaan.

Kuvituksena Tallinnan vanhaa kaupunkia!

Roosa

Sydänkengät

Jos noita viikonloppuna askartelemiani vinyylikoruja ei voi söpöksi tai tyttömäiseksi sanoa, niin tässä sitä söpöyttä nyt ainakin tulee!

Jossain tuli vastaan tämä kuva jonkun tyypin sydänkenkäkokoelmasta. Minna Parikat on tietty myös ihanat, mutta eniten tässä inspiroivat nuo ihan oikeanpuoleiset. Kivan muotoinen sydän sopii kenkään tosi hyvin.

2,5 eurolla kirpparilta ostettuihin puoli numeroa liian isoihin (pitää ostaa pohjalliset) kenkiin uskaltaa hyvin tehdä kokeiluja, joten ei kun tuumasta toimeen.

Leikkasin ensin sopivan kokoisen sydämen paperista. Taustalla näkyy tuhoamani kirpparimummolompakon osia. Siitä sai sopivasti mustaa tekonahkaa sydämien materiaaliksi.

Liimaan kaiken aina yleis- ja puuliimalla, jota ostan 750 ml pöniköissä. Niinpä läträsin sitä myös tähän, vaikka eipä se kyllä ihan paras liima taida olla tekonahan kiinnittämiseen. Korjasin sillä eräiden toisten kenkien pohjatkin, mutta se liimaus ei kyllä oikein pitänyt. Varmuuden vuoksi ompelin sydämet sitten vielä kiinni muutamalla huomaamattomalla pistolla.

Ihan täysin symmetriset ne ei taida olla, mutta ei haittaa! Me likes. :-)

-Petra