Varoitan nyt jo etukäteen että vannoutuneet koiraihmiset tai kissavihaajat (miten niitä voi vihata?) eivät varmasti saa tästä postauksesta paljoakaan irti. :-)
Suurin osa kunniasta puun tekemisen suhteen menee kylläkin käsistään kätevälle isälleni. Toimin kuitenkin tehokkaana (?) apurina, joten esittelen aikaansaannoksemme nyt myös täällä.
Lähtötilanne. Oikeastaan kaikki materiaalit on kierrätettyjä, uutena ostin ainoastaan sisalnarua.
...jonka kiertäminen paikalleen 90 senttiä korkean tolpan ympärille on muuten yllättävän aikaavievää. Tunti siihen meni. :-D
Laatikko ja kansi päällystettiin harmaalla huovalla. Teollisuuskäyttöön tarkoitettu kangas oli todella kätevää myös tähän tarkoitukseen, sillä siinä oli liimapinta valmiina. Kangaskaupoista tätä ei (harmi kyllä) löydy, mutta huonekalukankaalla ja kunnollisella liimalla pärjäisi varmasti myös.
Raapimistolppa kiinnitettiin paikalleen ja vastakkaiselle puolelle tarkoitetut kapeat tolpat päällystettiin kankaalla. Vanha verhotankokin pääsi tässä siis hyötykäyttöön.
Tolpan kiinnitystä sisäpuolelta.
Eivät nämä kissojen raapimispuut kyllä ikinä ole mitään sisustuksellisia riemuvoittoja, mutta aika katseenkestävä tämä kuitenkin on.
Laatikko on päällystetty myös sisältä samalla harmaalla kankaalla. Pohjalla on pehmeämmästä karvakankaasta tehty alusta.
Kissat tykkää. :-) Tämä on korkeampi ja monipuolisempi kuin vanha, joka tehtiin myös itse vuosi sitten. Uutena tämäntyyppiset puut maksavat helposti yli 100 euroa!
-Petra
