Long time no see

Pitkästä aikaa neulegraffiti. Kevään jälkeen innostus näiden suhteen on vähän hiipunut, mutta en ole näitä kuitenkaan kokonaan unohtanut. Tarkemmin aiheesta täällä.

Tämä yksilö (jonka itseasiassa olen tehnyt jo kauan sitten keväällä) päätyi niinkin mielenkiintoiseen paikkaan kuin junan vessa matkatessani Tampereelta kotiin.

Ei ainakaan ollut pelkoa että joku näkee ja alkaa kyselemään mitä ihmettä oikein puuhaan. :-D

Syksy tekee tuloaan ja voisin kuvitella että jokasyksyinen kutomisinnostus tuo mukanaan myös muunlaisen näpertelyinnostuksen, joka taas tarkoittaa sitä että tämäkin blogi saattaa pikkuhiljaa herätä kesäisestä hiljaiselostaan.

-Petra

Ps. Onnistuin tällä samaisella reissulla rikkomaan hienon vinyylirannekoruni. :-( Se oli laukussa ollessaan haljennut kahteen osaan. Harmitti, mutta pitää vain tehdä uusi.

Etsi viisi virhettä

Tadaa! Ensimmäinen itse ompelemani pussukka. Kiitokset vain Roosalle hyvästä ohjeesta.

Hyvästä ja havainnollistavasta ohjeesta huolimatta onnistuin leikkaamaan kangaspalat, jotka eivät olleet symmetriasta kuulleetkaan. Lisäksi kehykseen kiinnitettävä osa oli hieman liian leveä, joten pientä kupruilua on havaittavissa. Onnistuin myös sotkemaan liimaa kehyksiin ja saamaan ne lommoille huonojen (liian pienten) pihtien ansiosta. Mitäs vielä. Niin ja sivusaumat repsotti joten ompelin niitä vielä käsin kiinni lopuksi. :-D

Tykkään tästä silti!

Pussukan söpö kangas on alunperin kirppariessu ja vuorikangas jotain kätköistä löytynyttä paksumpaa harmaata.

-Petra

Vinyylirannekoru

Ideasta toteutukseen, viimeinkin! Kyseessä siis vinyylilevyn palasta taivutettu rannekoru. Tästä tuli ihan huippukiva. ♥

Valmistusvaiheista ei nyt ole kuvia koska ilmeisesti sekä Photobucketilla että Windows Vistalla on jotain mua vastaan. Terv. nimim. Tekniikan ihmelapsi.

Voin nyt kertoa kuitenkin ihan sanallisesti että vinyylilevyn leikkaaminen onnistui suht hyvin ihan mattoveitsellä. Vaati kuitenkin tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Palan mitat ovat n. 5cm*17cm. Ympärysmitta riippuu tietenkin oman ranteen paksuudesta.

Vinyylilevyä pehmennettiin kuumailmapuhaltimella. (Pikkuisen tehokkaampi kuin hiustenkuivaaja, lämpöä oli 350 astetta!) Sopivankokoisen putkenpätkän ympärille se oli helppo vääntää oikeaan muotoon. Materiaali taipuu juuri sopivasti niin että koru on helppo laittaa käteen.

Kunhan löydän kirpparilta lisää halpoja vinyylilevyjä tuhottavaksi niin esittelen mitä muuta kivaa niistä voi tehdä. :-)

-Petra

Veli ja (taas kerran) lisää pussukoita

Hoi hoi!

Kolme asiaa tänään.
Ensin esittelen teille uuden rakkaani, tadaa!







En oo vielä perehtyny kaikkiin käyttöohjeisiin joten en oo aivan varma kuin tietokoneistettu se on (:D), mutta ihana jokatapauksessa!

Ja sitten toiseksi taas lisää pussukkaa, pyydän anteeksi hieman yksitoikkoisia postausideoita :D

Ja kolmanneksi: Anteeksi jos en oo muistanu vastata joihinkin kysymyksiin tai juttuideoihin! Joten tähän näin kommentteja: kaikki kysymykset jotka kaipaa vastausta ja juttuideoita myös!

Kaaos

Terveisiä pienimuotoisen kaaoksen keskeltä! Paperien, maalien ja kynien keskellä on kuitenkin aika hauska hengailla. :-) Ehkä saan jotain tekeleitänikin lähipäivinä esiteltyä.

Lipasto on muuten yksi lempihuonekaluistani, sotkunkin saa kätevästi kannen taakse piiloon.

-Petra