Vauvan villatakki


Kummitytön myötä minulle tarjoutui oiva tilaisuus minimaalisen villatakin neulontaan! En ole aikaisemmin edes yrittänyt sukkia ja lapasia kummempaa, mutta nyt päätin kokeilla. Lankana minttuinen on Novitan woolia, ja muut värit merkin x (en siis muista ja vyöte on kadonnut) merinovillalankaa. Ihanan pehmeä vauvalle siis!

Ohjeen googlettelin Novitan sivuilta, ja mukailin itse tuon kuvion alareunaan. Kuviosta piti tulla muita ihania -blogin Tiinan pilven reunalla -tyylinen, mutta kulmista tuli vähän liian terävät. Enkä sitten enää ensimmäisen kuvion jälkeen jaksanut purkaa. Mutta ei se tosin haittaa, tykkään tästä näinkin! Napinläpien kohdat tein virkkaamalla takkiin reunuksen, sain reunasta siistimään näin. Napit eivät jakaudu nyt ihan tasaisesti, mutta ehkei kummityttöä niin haittaa. Myös hihoista tuli lopulliselta silmukkamäärältään vähän liian isot etu- ja takakappaleeseen verrattuna, mutta aika hyvin se siitä tasoittui. Myös tuo kappaleiden yhteenompelu ei ole sieltä maailman nätimmästä päästä.. Mutta olen silti ylpeä että sain elämäni ensimmäisen neuletakin valmiiksi! 

Uskaltaiskohan sitä joskus yrittää ihan aikuisten kokoista takkia? 

// Roosa 

Sydänystävän origamit

Vaikka joka päivä on ystävänpäivä, muistan 14.2. ystäviäni (lähes) aina kortilla. Tänä vuonna askartelin läjän origamisydämiä, jotka huomenna päätyvät jollain tavalla kortteihin. Tässä helppo origamitaitteluvinkki söpöihin sydämiin! 


1. Ota neliönmuotoinen paperi. Itselläni oli valmiita erivärisiä origamipapereita.  //  2. Taita neliö kolmioksi.  // 3. Avaa takaisin neliöksi ja taittele kolmioksi toiseen suuntaan, niin että taitteet kulkevat kulmasta kulmaan.  //  4. Taita yksi kulma keskelle. 


5. Taita vastakkainen kulma ensimmäisen taitetun kulman päälle.  //  6. Taittele sivut keskelle keskitaitteen mukaisesti.  //  7. Samoin toinen puoli. Sydän näyttää nyt tältä.  //  8. Käännä sydän, ja taittele kulmat pienesti sisäänpäin. 

9. Käännä työ ja sydän on valmis! 


Leppoisaa askartelusunnuntaita kaikille!

// Roosa

Kankaasta on moneksi


Meillä on uuden asunnon sisustus vielä hieman kesken, mutta päiväpeitto piti saada. En nyt oikeastaan tiedä voiko tätä edes sanoa itse tehdyksi kun ompelin vain yhden sauman ja huolittelin kaksi reunaa. Mitään vuoria tarvitse!


Häissä tämä sama kangas (6 metriä, Ikea) oli meillä "käytävämattona" eli aisle runnerina. :) (Kuva: Jarno Pellinen)

Petra

Pientä kivaa - häät, osa 4/6: Pöytäkoristeet

Koko häiden suunnittelu oli hauska projekti joka alkoi jo keväällä kun päivämäärä lyötiin lukkoon. Se oli meille oikein sopiva suunnitteluaika, en olisi jaksanut tehdä asiasta mitään kahden vuoden projektia! Kauhistelin hääfoorumilla kun joku oli tehnyt jo kutsukortit puolentoista vuoden päästä koittaviin häihinsä. Itse varmaan ehtisin kyllästyä ideaani siinä ajassa. ;)

Koristelujen suunnittelu ja askartelu oli mulle se kivoin osuus kun tunnetusti sellaista tykkään harrastaa. Pöytäkoristeiden suhteen linjaus oli yksinkertaista ja nättiä. Ei mitään liian suureellista kuten esimerkiksi kalliita jättimäisiä kukka-asetelmia. Pöydissä oli koristeltuja lasipurkkeja, jalallisia kehyksiä, pitsiliinoja ja vesi- ja viinipulloja. 

Nämä lasipurkit koristelin jo kesällä teipeillä ja pitsinauhalla. Niihin laitettiin kynttilöitä ja osaan yksittäisiä valkoisia ruusuja. Monessa paikassa varoitellaan että pilttipurkissa ei saisi polttaa kynttilää, mutta päätin ottaa riskin eikä niiden kanssa ollut mitään ongelmia.


Viinipulloina pöydissä meillä oli kirkkaita pulloja joihin oli maalattu liitutaulumaalilla "etiketit". Teksteinä jotain niinkin mielikuvituksellista kuin valkoviini ja punaviini! Nuo Ikean jalalliset Tolsby-kehykset ovat ainakin facebookin hääkirppisten perusteella erittäin suosittuja hääkoristeluissa ja meilläkin niitä käytettiin mm. merkkaamaan pöytänumeroita. Osan olin koristellut teipeillä ja niissä oli hääjuhlan ohjelma.


Paikkakortteja pohdin pitkään ja niiden kanssahan olisi voinut kehitellä vaikka mitä mutta päädyin tällaisiin yksinkertaisiin mustiin kartonkisiin joihin kirjoitin pelkät etunimet samalla valkoisella tussilla kuin istumajärjestyksen tauluihinkin. Vähän kirpaisi kirjoittaa nimet pienellä alkukirjaimella mutta päädyin siihen silti koska se sopi tähän lennokkaaseen kaunokäsialaan paljon paremmin.


Kuva: Jarno Pellinen

Petra

Pientä kivaa - häät, osa 3/6: Valokirjaimet


Valokirjain on ollut sisustushaavelistallani jo pitkään ja viime vuosina niitä onkin näkynyt paljon eri yhteyksissä. Syksyllä häiden alla keksin että meidän nimikirjaimethan olisi täydellinen aihe niille. Googlettelin haaveissani mm. sanoilla marquee letters diy ja tiesin että omin päin en tähän projektiin voisi lähteä. Lopulta piirsin vanhempien luona käydessäni isälle mallin tyylillä vähän niinku jotenki tällee... Piirustus ei ole tallessa mutta siinä oli ajatuksena lähinnä kirjaimen muotoon leikattu ja mustaksi maalattu vanerin pala jossa olisi reikiä ja rei'istä loistaisi taakse jotenkin kiinnitetty valosarja. Kysymysmerkillä hahmotelmassa oli jonkinlaiset reunat?

Lopputuloksena sain ihan superhienot kirjaimet, kiitos isä! Nämä jää todellakin osaksi sisustusta. Veljeni jonka nimi sattuu myös alkamaan samalla kirjaimella (kuten myös siskoni nimi) jo kyseli josko P-kirjainta saisi "lainata" mutta en todellakaan luovu! :D




Häissä kirjaimet olivat hääparin pöydän takana/vieressä. Kuva vihkimisestä joka toteutettiin samassa tilassa kuin itse juhla.



En vielä tiedä mihin sijoitan kirjaimet uudessa asunnossa. (Muutimme juuri.) Ehkä parvekkeelle nyt vielä talveksi, saa naapurit ihmetellä minkä nimisiä täällä oikein asuu. :D

Petra

Vaihteeksi vähän betonia


Vuoden ensimmäiset betonityöt! Askartelin joulun jälkeen kaikenlaisia muotteja erilaisille betonitöille, mutta valitettavasti ihan kaikki eivät onnistuneet niin hyvin kuin ajattelin.. Mutta näistä isoille ja pienille tuikuille tarkoitetuista jalustoista tuli ihan onnistuneet. Ja ihan supersileät! Päällisen keskiosan maalasin valkoiseksi. Muotit olivat muovisia valaisinpakkauksia, joissa oli näköjään painatusta pakkauksen sisäpuolella. Nyt paketin tekstit nimittäin koristavat kauniisti noita kynttilänjalan sivuja.

Tietääkö kukaan sopivaa ainetta, jolla betonia voisi käsitellä? Jos betonia ei maalaa/käsittele millään, siitä irtoaa aina kuitenkin vähän betonipölyä. Ja esimerkiksi betoninen saippuatelineeni on niin kulunut pinnasta, että palasaippuaan irtoaa betonista palasia... Tosin saahan siinä kivan kuorinnasta kämmeniin samalla :D Pitäisi löytää joku vaha/lakka tms. jolla betonia voisi käsitellä ilman että väri tummuu rusehtavaksi ja rumaksi.

Onko teillä kokemuksia betonin jälkikäsittelystä?

// Roosa