Featured Slider

Ohje vauvan "chunky beanie"-tyyliseen pipoon


Kun aloitin tekemään tätä vauvan pipoa, en löytänyt sopivaa ohjetta joten päädyin soveltamaan itse. Koska lopputuloksesta tuli onnistunut, tässä neuloessa ylöskirjaamani ohje myös muiden iloksi. En ole mitenkään kokenut neuleohjeiden kirjoittaja, joten pyrin tekemään tästä hyvin simppelin.

Lankana käytin Ruskan lehden merinoa, ja puikkoja nro 3 (alussa) ja 3,5 (pyöröpuikko). Pipo neulotaan ylhäältä alaspäin. Koko on noin 0-3 kuukautiselle, mutta malli venyy. Oma käyttäjäni on tällä hetkellä kuukauden vanha, ja pipossa tuntui olevan vielä hyvin venymisen varaa.

- luo 12 silmukkaa ja neulo suljettuna neuleena
- lisää joka kierroksella jokaisen puikon alussa yksi silmukka, kunnes silmukoita on 88. Itse lisäsin silmukan neulomalla saman silmukan etu- ja takareunasta.
- viimeistään tässä vaiheessa voi vaihtaa pyöröpuikkoon, toki koko pipon voi tehdä myös tavallisilla puikoilla, mutta pyöröpuikon koen itse helpommaksi
- neulo oikeaa 22 kierrosta
- käännä työ niin että nurja puoli on ulospäin ja neulo 1 oikein kiertäen, 1 nurin -> toista 50 kierrosta
(- vaihtoehtoisesti työn voi jättää kääntämättä ja neuloa 1 oikein ja 1 nurin kiertäen, mutta itse koen tämän hitaammaksi ja hankalammaksi. Kiertäen eli silmukan takareunasta neuloen oikea silmukka erottuu kauniimmin.)


Tein samasta langasta myös klassiset junasukat (40 silmukalla, 3 koon puikoilla) ja tumput, joihin löyty ohje esimerkiksi täältä.

Petra

Jämälankapeitto puuvillalangoista


Alunperin näistä jämälangoista ei pitänyt virkata peittoa jossa olisi yhdisteltäviä paloja. Niin siinä sitten kuitenkin kävi. Nämä neliöt olivat kuitenkin tarpeeksi suuria että hommassa ei mennyt ikuisuutta.



Yhdistelyä varten opettelin flat zipper-tekniikan, mutta en sitä hitautensa vuoksi kuitenkaan käyttänyt.


Kaikki muut paitsi valkoinen yhdistelyyn käytetty lanka olivat jo valmiina varastoissani. Lankaa oli vuosien varrella kertynyt vähän liikaakin ja eri syistä. Osan olin ostanut itse, osa jäänyt jäminä muista projekteista ja osan olin saanut ystäviltä joita kiinnosti enemmän muut materiaalit. 


Lopputulos on suuri ja värikäs! 


Petra

Kudontakurssilla


Nykyään jokainen tekemäni käsityö ei tunnu niin sanotusti blogipostauksen arvoiselta, mutta näistä Vaasa-opiston kudontakurssilla tekemistäni matoista voi kyllä niin sanoa! Olenkin päivittänyt näistä jo Insragramiin kurssin edetessä ja mattojen jo valmistuttua, mutta tässä vielä jonkinlainen yhteenveto.


Olin miettinyt kurssille osallistumista jo aikaisemmin, mutta epäilin löytäisinkö sille aikaa. Kurssi vei maanantai- ja tiistai-illat kolmen kuukauden ajan. Noin puolenvälin jälkeen paikallaolo ei tosin ollut muihin kuin opiston aukioloaikoihin sidottua, sillä kudontavaiheessa itsenäinen työskentely onnistui ilman opettajan läsnäoloa. 

Onneksi pikkuserkkuni ehdotti että osallistuttaisiinko yhdessä kurssille. Ei me ihan ainoita alle 40-vuotiaita oltu, mutta jonkin verran kyllä laskettiin kurssin muuten melko korkeaa osallistujien keski-ikää. :)


Alkuvaiheen loimen luomisesta en ollut näköjään ottanut kovinkaan montaa kuvaa, ehkä siksi että se oli koko projektin työläin ja aikaavievin vaihe. Kun vielä neljännellä-viidennellä viikollakaan ei ollut päässyt itse kutomista aloittamaan, meinasi iskeä epätoivo että miten tässä ehtii saada suunnittelemani kaksi mattoa valmiiksi. Ohjeista huolimatta loimen oikeaoppisesta luomisesta en olisi kyllä ikinä selvinnyt ilman opettajaa. Nyt olen jo tainnut unohtaa osan uusista oppimistani termeistä kuten niisintä ja ala- ja ylävälittäjät.


Valitsin mattoon aloittelijalle melko haastavan ruusukaskuvion, joka koostui viidestä (vai kuudesta?) polkusesta. Tässäkin on jo ehkä termit hukassa, mutta kuvion muodostumisen logiikan ymmärtäminen otti alussa aikansa. En kuitenkaan halunnut tehdä pelkkää raitamattoa. Tein myös leveimmän mahdollisen mitä puihin mahtui, eli n. 140 cm leveän. Pitää olla vähän haastetta!


Kun kurssi oli edennyt siihen vaiheeseen että kutominen onnistui itsenäisesti, istuin useamman pimeän talvi-illan opistolla kuulokkeet korvilla kutoen. Ja kyllä matotkin alkoi edetä nopeaa tahtia kun tekeminen rutinoitui. Opettaja kuvaili että puiden ergonomia on 1800-luvulta ja sen kyllä huomasi välillä jumiutuneiden hartioiden muodossa.

Ensimmäinen matto oli kokonaan mustavalkoista ruusukasta, toisessa taas kokeilin erilaisia raitoja. Tein myös yksivärisiä raitoja vaihtelun vuoksi, mutta myös siksi että se oli nopeampaa.


Mustavalkoisesta matosta ei pienessä makuuhuoneessa saanut yhtä hyvää kokonaiskuvaa, mutta siinä on myös enemmän virheitä joten siksikään se ei päätynyt paraatipaikalle uuden kodin olohuoneeseen. 


Matoissa ei ole hapsuja vaan käänteet. Siistimpi ja kuulemma myös kestävämpi ratkaisu. Käänteet ompelin käsin kiinni jälkikäteen.


Lopputulema: olipahan hommaa mutta kyllä kannatti! Ymmärsin kurssilla myös kuinka paljon eri mahdollisuuksia kudonnassa on. Kurssikavereilla oli puillaan mattojen lisäksi kaikenlaista aina kansallispukukankaasta villahuopaan.

Petra

PIENTÄ KIVAA 10 v. // Tulostettava seinäkalenteri vuodelle 2019


Kymppisynttäriviikon kunniaksi teimme teille seinäkalenterin, jonka voi tulostaa ilmaiseksi omalle seinälleen. Otsikko on Petran käsin piirtämä ja loppu Roosan graafisen suunnitelun ammattitaitoa!

Kalenterin voi tulostaa täältä.

Ihanaa alkanutta vuotta!

Petra & Roosa

PIENTÄ KIVAA 10 v. // Ryijykurssiarvonta!


Lähdimme kolmen työkaverini kanssa tammikuun alussa miniryijykurssille. Olen jo aikaisemmin käynyt kaksi kertaa Maininki & Ystävät -kässäkerhossa, joten tiesin että ryijykurssikaan ei tuottaisi pettymystä! Ilta meni tosi nopeasti ryijyilyyn keskittyen, ja ehdottomasti teen näitä joskus kotona vielä lisää! Oma ryijyni kaipaa vielä vähän hapsujen siistimistä, mutta tuli siitä kyllä aika söpö.

Roosa



Pientä kivaa -synttäriviikon kunniaksi arvommekin yhdessä Maininki & Ystävät -kässäkerhon kanssa
YHDEN PAIKAN MINIRYIJYKURSSILLE!

Kuva: Maininki & Ystävät
 
"Tervetuloa valmistamaan pieni seinätekstiili Marjo Mainingin ohjauksessa. Tutustumme muutamiin tekotapoihin ja DIY-kudontakehykseen. Kurssi ei vaadi minkäänlaista esivalmistelua tai erikoistaitoja. Meillä on apuna erilaisia ideointitekniikoita, valmiita malleja sekä ihania materiaaleja siivittämään inspiraatiota. Kässäkerhossa tehdyt tuotteet stailataan & kuvataan meidän kreisissä insta-cornerissa mikäli tekijä sen suo."
 
Miniryijykursseja järjestetään Helsingissä n. kerran kuussa, useimmiten arki-iltoina. Voittaja sopii tarkemman ajankohdan erikseen kurssin vetäjän kanssa. 

Kilpailuun voit osallistua Pientä kivaa Instagramissa tai
Facebookissa

Onnea arvontaan! 

PIENTÄ KIVAA 10 vuotta!


Niin vain ovat vuodet vierineet ja juuri (tarkalleen 31.1.) meillä tuli täyteen 10 vuotta käsityöbloggaamista! Koko blogimaailma on tässä ajassa muuttunut ja kasvanut. Eihän vuonna 2009 ollut edes älypuhelimia! Instagram onkin nykyään suurena osana myös meidän sisällöntuotantoa aktiivisempana ja jollain tavalla ehkä helpommin lähestyttävänä kanavana.

Ideoita ja intoa riittää edelleen, voihan itse tekemistä pitää jopa elämäntapana! Tulevan viikon aikana juhlimme merkkipäiväämme eri tavoin eri kanavissa. Tiedossa muun muassa arvontaa ja muuta pientä kivaa!

Petra & Roosa