Vaikka olenkin neulonut jo vuosia, laskentatavasta riippuen jopa 20 vuotta, on kokonaisen paidan neulominen tuntunut aina liian isolta, jopa ylitsepääsemättömältä projektilta. On ollut helpompaa ja nopeampaa tehdä sukkia, pipoja, lapasia, lastenvaatteita.Viime vuonna aloitin tekemään kesäneuletta itselleni puuvillalangasta, mutta se projekti on jäissä koska kainalokavennuksissa ilmaantui ongelma ja lisäksi ohuesta langasta tehtävä palmikkokuvio on aika hidastekoista.
Tänä keväänä sisuunnuin. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla! Ja ainahan voi tehdä rennon laatikkomaisen neuleen jolloin tekeminen on huomattavasti helpompaa ja suoraviivaisempaa. Ostin Dropsin brushed alpaca silk-lankaa, tein mallitilkun ja mittasin silmukoiden määriä verraten kokoa käyttämääni kaupasta ostettuun paitaan ja aloin tekemään. Ongelmia ilmaantui alussa, tietysti. Ensin tein yksinkertaisella langalla neuloen vahingossa kieroon (eli vartalon kappale kiertyi itsensä ympäri) joten purkuun meni. Totesin että kaksinkertaisella langalla tulee kivempaa jälkeä ja lisäksi neulominen oli helpompaa.
Valmista siitä kuitenkin tuli! Tämän paidan annoin siskolleni, joten hän joutui myös kuvausmalliksi.
Pyöröpuikoilla pelkän oikean neulominen on helppoa ja nopeaa. Paita on siis tehty alhaalta ylöspäin ilman ohjetta, matkan varrella päälle mittaillen. Hihat on neulottu tasona, eli tuolloin tuli neulottavaksi myös nurjia kerroksia. Tähän S-kokoa vastaavaan paitaan riitti 9 kerää lankaa. Paljon apua aloittamisen kanssa oli tästä ohjeesta.
Tein myös itselleni paidan toisen värisestä langasta. Voisin seuraavaan postaukseen yrittää kirjoittaa siitä auki jonkinlaisen yksinkertaisen ohjeen, sillä matkan varrella tuli opittua muutama juttu ja toisessa paidassa esimerkiksi kauluksen resorista tuli nätimpi kun en sekoillut kavennuksien kanssa.
Otsikon ei ole tarkoitus olla vähättelevä, vaan kannustava. Neulepaidan pystyy siis tekemään vaikkei olisikaan mestarineuloja! Vähän taitoa ja sinnikkyyttä sietää välillä yksitoikkoista neulomista.
Petra
Ei kommentteja