Elämäni (lähes) ensimmäiset villasukat



Koulussa ei koskaan opeteltu neulomaan villasukkia, joten olen aina kammoksunut kantapään tekoa. Se jo näyttääkin niin pelottavalta ja ylitsepääsemättömän vaikealta! Ennen joululomaa (No home without you:n Kaisan innoittamana) ajattelin kuitenkin kokeilla. No, ensimmäisestä sukasta tuli aivan järkyttävä :D Näytti se sukalta mutta suhteet olivat hieman pielessä, kantapää oli tehty 5-vuotiaalle ja teräosa 50-vuotiaalle. Päätin siis yrittää uudestaan ja työkaverin neuvojen jälkeen olin entistä viisaampi! Seuraavat sukat onnistuivat ihan ok, mutta lanka oli vähän tyhmää (ruokaostoksilla tuli mieleen että APUA, joululomaksi on pakko ostaa jotain kivaa lankaa!), joten näistäkin tuli periaatteessa harjoituskappaleet. Sitten uskalsin jo siirtyä miesten sukkien pariin, ja niistäkin tuli aivan lositavat! Kyllä nyt kelpaa. Tätä raidallista lankaa (7 veljestä, Raita) ostin ihan tarkoituksella omiin sukkiini, halusin jotkut värikkäät ja kivat. Ja näistä tuli aivan sopivat ja sopusuhtaisetkin! Ja arvatkaa mikä on sukasta nyt se lempiosio neuloa? Jep, kantapää.

Roosa

6 kommenttia

  1. Jeee! hienot! Se on munki lemppariosa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Nyt tekee koko ajan mieli neuloa lisää sukkia, mutta mihin ne kaikki sitten laittaa? :D

      Poista
  2. Ekat sukat on ne kamalimmat ja siitä vaan pahenee ;)

    VastaaPoista
  3. Jee hirmu hienot! Itsekin opin vasta kantapään kautta (heheh puujalkavitsi...) miten siinä kantapäässä oikeen pitää nostella niitä silmukoita ja sen sellaista. Ei niistä vieläkään ihan ilman reikiä selviä mutta ehkä joskus. Nää on tosi mallikelpoiset ja värikin ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä se siitä kun jonkun verran on pareja neulonut :) Paitsi vilkuilen vieläkin ohjetta välissä, että miten ne silmukat nyt pitikään neuloa..

      Poista