Kaunisteen Orvokki ja Lauttasaari


Kevään aikana olohuoneen sisustus on uudistunut Kalevala-peiton lisäksi myös muilla jutuilla joissa pilkahtaa keltaista, lempiväriäni! (Jos kyseessä ei olisi vuokra-asunto niin sisustaisin paljon enemmänkin/isommin.) Ennen kuin aloin ompelemaan mitään, tein ihanasta Kaunisteen orvokkikuosisesta kankaasta tämän superyksinkertaisen taulun. Ei paljoa helpommalla voi päästä! Kehykset ovat Ikean suuret julistekehykset, muistaakseni 50x70 cm.


Ensimmäinen ompeluprojekti kankaasta oli kesäinen kangaskassi. Paksu pellava olisi toiminut yksistäänkin, mutta tykkään tehdä kasseihin myös vuorin. Sen lisäksi että se jämäköittää laukun ilmettä, sisäsaumojen huolitteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota. (Joskus sieltä mistä aita on matalin.) Tein sisälle myös pienen sivutaskun pikkutavaroille. Lyhyet nahkahihnat ovat isoisoäitini jäämistöä, hän teki paljon nahkatöitä tilkuista. Onneksi olen säästänyt palaset! Pidempi hihna on rikki rakastetusta Lumin Oona-laukusta.


Kuvia ottaessa oli vielä talvitakkikelit, onneksi nyt ollaan saatu nauttia ihanasta kesästä jo jonkun aikaa!


Tämän toisen kangaskassin tein siskolleni. Olivat nämä hauskan Lauttasaari-kuosin linnut nyt sitten valkoposkihanhia tai kanadanhanhia, sisko hieman pelkää lintuja. Liiallista vai sopivan lievää kettuilua? Toimikoon laukku siis siedätyshoitona. :D

Petra

Yhteistyössä Kauniste (kankaat saatu Kaunisteelta)

Pehmopaita - ei taidolla vaan tuurilla


Vaikka olenkin neulonut jo vuosia, laskentatavasta riippuen jopa 20 vuotta, on kokonaisen paidan neulominen tuntunut aina liian isolta, jopa ylitsepääsemättömältä projektilta. On ollut helpompaa ja nopeampaa tehdä sukkia, pipoja, lapasia, lastenvaatteita.Viime vuonna aloitin tekemään kesäneuletta itselleni puuvillalangasta, mutta se projekti on jäissä koska kainalokavennuksissa ilmaantui ongelma ja lisäksi ohuesta langasta tehtävä palmikkokuvio on aika hidastekoista.

Tänä keväänä sisuunnuin. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla! Ja ainahan voi tehdä rennon laatikkomaisen neuleen jolloin tekeminen on huomattavasti helpompaa ja suoraviivaisempaa. Ostin Dropsin brushed alpaca silk-lankaa, tein mallitilkun ja mittasin silmukoiden määriä verraten kokoa käyttämääni kaupasta ostettuun paitaan ja aloin tekemään. Ongelmia ilmaantui alussa, tietysti. Ensin tein yksinkertaisella langalla neuloen vahingossa kieroon (eli vartalon kappale kiertyi itsensä ympäri) joten purkuun meni. Totesin että kaksinkertaisella langalla tulee kivempaa jälkeä ja lisäksi neulominen oli helpompaa.


Valmista siitä kuitenkin tuli! Tämän paidan annoin siskolleni, joten hän joutui myös kuvausmalliksi.


Pyöröpuikoilla pelkän oikean neulominen on helppoa ja nopeaa. Paita on siis tehty alhaalta ylöspäin ilman ohjetta, matkan varrella päälle mittaillen. Hihat on neulottu tasona, eli tuolloin tuli neulottavaksi myös nurjia kerroksia. Tähän S-kokoa vastaavaan paitaan riitti 9 kerää lankaa. Paljon apua aloittamisen kanssa oli tästä ohjeesta.

Tein myös itselleni paidan toisen värisestä langasta. Voisin seuraavaan postaukseen yrittää kirjoittaa siitä auki jonkinlaisen yksinkertaisen ohjeen, sillä matkan varrella tuli opittua muutama juttu ja toisessa paidassa esimerkiksi kauluksen resorista tuli nätimpi kun en sekoillut kavennuksien kanssa.


Otsikon ei ole tarkoitus olla vähättelevä, vaan kannustava. Neulepaidan pystyy siis tekemään vaikkei olisikaan mestarineuloja! Vähän taitoa ja sinnikkyyttä sietää välillä yksitoikkoista neulomista. 

Petra