Neulon, siis olen olemassa

Tämä jo kauan valmiina odottanut neulegraffiti löysi vihdoin paikkansa sillan kaiteesta työmatkani varrelta. Alkuvuodesta läheiseen puistoon laittamani virkattu kukka on muuten edelleen paikoillaan. :-)

Olen muutenkin saanut muutettua lankavarastoani vähän hyödyllisempään muotoon. Äiti on villasukkien suurkuluttaja, mutta mä taas oon enemmän siitä valmistuspuolesta innostunut joten tein nämä lahjaksi. Huomasin nimittäin kotona käydessä että joululahjaksi antamani villasukat alkavat olla jo aika kuluneet. 

Olisi pitänyt tehdä näihin vahvistettu pohja, mutta en tietenkään muistanut..

Nämä vasta tekeillä olevat sukat tulevat hieman hempeistä 
väreistään huolimatta poikaystävälle. :-D

Langat menee monella värillä tehdessä muutenkin helposti sotkuun, saati sitten silloin kun kissa löytää kerän yön aikana ja kuljettaa sitä ympäri olohuonetta. Lankoja on myös näköjään kiva järsiä poikki aina kun silmä välttää.

-Petra

2 kommenttia

  1. Noi on hauskat noi moniväriset sukat:) Miten kukaan jaksaa päätellä kaikki ne langanpäät?:D

    VastaaPoista
  2. Se on kyllä aika tympeää hommaa, mutta kun kaikkia lankoja kuljettaa sotkeutumisenkin uhalla mukana koko sukan ajan niin ei niitä pääteltäviä pätkiä ole kuin neljä. :-)

    VastaaPoista